Avstraliin erdemtdiin uzej baigaagaar hun torolhton suuliin 100 myangan jild nohoig gershuulj avsnaar nohoinoos olon zuil surch avsan ajee.

Hun torolhton niigmeer amidarch ehelsen n nohoinii huchind bolson gej ted togtoojee.

Avstraliin muzey sudlaacj Paul Tacon hun torolhtnii anatomiin bolon setgel zuin huvid onoogiin tuvshind hurch hogjihod noloolson olon huchin zuiluudiin neg n manai ovog deedsiin zerleg choniig tejeej ehelsen yavdal yum gej, medegdjee.

Tacon ba biyo-arheologiin mergejilten Colin Pardoe nar enene talaar hiisen sudlagaaniihaa ur dung Nature Australia setguuld niitluulsen baina.

Tacon, Pardoe nar ene onoloo hun nohoi 2-iin haritsaa uunees omno erdemtdiin uzej baisnaas bur omno 100-130 myangan jiliin omno anh ehelsen gedgiig haruulsan arheologiin oldvoruudad tulguurlajee.

Tacon, sarmagchnii ovgiinhon dundaas zovhon hun ooriin amidarch baigaa gazraa ezemshilee bolgoj uzdeg n chono nohoi metiin araatnuudaas uudeltei gej uzej baina.

Ertnii humuus orshin suuj baigaa nutgiinhaa hiliig hadan deer zurag zurah, gariinhaa moriig uldeeh zergeer todorhoildog baisan bol nohoi uuniig sheeseeree temdegledeg bilee.

Choniig garshuulan tejeej ehelseneer hunii uner medreh chadvar muudsan tul hilee sheeseeree bish nudend uzegdeh zuilseer temdeglehees argaguid hursen bololtoi. Ene n yavan yavsaar 40 orchim myangan jiliin omno urlag uusehed noloolson ajee.

Choniig garshuulj avsnaar hun zerleg amitdiig iluu hyalbar agnadag bolson n hun torolhtond tsol, hoid tuil metiin ayul honool ihtei orchind ch gesen amidrah bolomj olgojee.

Erdemtdiin uzej baigaagaar nohod humuusiin hoorondiin hariltsaand ch ulemj noloo uzuulsen bololti. Hunees busad buh sarmagchnii ovgiinhond eh-zulzaganii hariltsaa mash sain bolovch ijil huistei amitdiin hoorondiin hariltsaa barag hogjoogui baidag ajee.

Tacon, Pardoe nar hun nohoi 2-iin nohorlol humuust biy biyenteigee nohorsgoor hariltsahiig surgasan gej uzej baina. Sudlaachid ene n hun torolhtonii huvid baigaliin hund berhsheeluudiig davan tuulahad nolotei humuusiin hoorondoh shine sanaa soyoliin oorchloltiig hurdasgasan gej medegdjee.

Sudlaachid hun nohoind sanasnaas iluu ortei baij magadgui gej uzej baina.

Sayahniig hurtel erdemted hun nohoig 14 myangan jiliin omno anh garshuulsan gej uzej baiv. Anglid 400 myanga, Hyatadad 300 myanga, Frantsad 150 myangan jiliin nastai hun nohoinii yasnuud tsug oldson bolovch uuniig hun nohoig iddeg baisan meteer tailbarlaj baiv